Oven ulkopuolella notkuu lauma teini-ikäisiä tupakalla. Terassipenkit ovat jään alla, loska saartaa kenkiä. On jo pimeä. Hippamusa kantautuu kahvion myyntitiskin takaa. Vastaan kävelee tolkuton määrä myllypurolaista nuorisoa sählymailojaan kanniskellen, onhan Arena Center ED Station ennen kaikkea säbähalli, vaikka tänne on juuri avattu muutama keilarata.

Roska- ja juorulehtien skandinaavisen monopoliyhtiön sponsoroima hohtokeilapeli-ilta on alkanut. Rammstein, AC/DC ja pari vähän oudompaakin bändiä jytisee kaiuttimissa. Valot nuolevat keilahallin lattioita. Sali ei ole maailman valtavin, mutta se on leimatuore ja aivan riittävä kaikille halukkaille pelaajille. Baaritiskiltä saa vuokrata tossut ja ostaa urheilujuoma. Strongbow etsiytyy janoiseen kouraan ennen kuin on aika laskeutua kunnian kentille.

Tunnin turnaus etenee niin kuin sen on Jumala säätänyt eteneväksi. Naistenpäivän aattona on kenelle tahansa miehelle suorastaan kunniaksi hävitä matsi kahdelle nuorelle naiselle.

Raskaan liikunnallisen ponnistuksen jälkeen rentoutus odottaa kantakaupungilla Corona-baarin muodossa. Rähjäinen kapakka on entisellään, mutta Ville Valo puuttuu. Huolestuneet kansalaiset pelkäävät, että ravintoloitsija on siirtänyt Villen jonnekin varastoon tai vienyt kokonaan kierrätykseen. Toivottavasti poppari löydetään vielä (ehkä hän on vain huollossa) ja palautetaan paikalleen baariin.