Iso Roba hehkuu auringossa. Raskas päivä on takana. Monipuolinen ja vaikeasti määriteltävä vitutus potkii raudoitetulla maiharinkärjellä sisäelimiä. Laukussa on kaksi arvonnassa voitettua lippua seuraavan päivän olutfestivaaleille sekä yksi tutkimus vapaamuurariliikkeestä Suomessa. Lipuista ei sen enempää, mutta vapaamuurariuden historiaa on hyvä syventyä selailemaan terassille. Kyllä, huhtikuu ja kevään ensimmäinen ulkotila-anniskelualue!

The Stage kehuu olevansa "Rock Bar". Nimi on idioottimainen, mutta ketä siitä voi syyttää – omistajaa vai baarissa joka tapauksessa asioivaa kuluttajaa? Pieni ja nuhjuinen kapakka yrittää olla Iso Roban vastine Fredan varrella olevalle Looselle. Hanassa on Blackthornia, joten ainakin yhdellä osa-alueella pikkuinen Stage peittoaa esikuvansa. Juoman laskee mies, joka näyttää ensisilmäyksellä kauniilta naiselta. Vasta möreä ääni kavaltaa kyypparin sukupuolen. Jos siis kokee tarvetta määritellä sukupuolia tässä postmodernissa maailmassa.

Terassi on sotkuinen, tuulinen ja pölyinen valikoima kuopalle painuneita tuoleja ja pieniä metallisia pöytiä kadun varrella. Erityistä aitausta ei ole. Korkeat talot leikkaavat suorimman valon pois. Muotoilu- ja viestintätoimistot kadun toisella puolella uhkuvat luovuuden menestystarinaa. Rikkaat kävelevät ohi. Tuoppi on kallis, kuten arvata saattaa. Tällä kadulla emme palvele rahattomia.