Tätä on toivottu. Herran nähköön, miksi.

Trickshot on baari, joka näyttää monitoimitalon kahvilalta. Helvetti! Tämähän on kuin ripari, jossa myydään kaljaa. Kyllä, seurakunnan kurssikeskuksen taukotila. Ja tietysti heti oven vieressä on kaksi aikuista miestä, jotka ovat tulleet tähän huolellisesti valaistuun valkoiseen baariin pelaamaan Afrikan Tähteä. Äiti, tuu pyyhkimään.

Biljardipöytiin erikoistunut baari on sporttisesti kalustettu. Paikka näyttää oikeasti urheiluhallin kahviolta. Sen asiakaskunta koostuu erilaisista nörteistä, Kallion ilmaisutaidon lukiota käyvistä hobiteista ja biljardiharrastajista sekä heidän pelileskeistään. Mutta siis ennen kaikkea nörteistä. Baarin rippikoulumaisuus vetoaa heihin. Tiedämme ihmistyypin. Ne kevyesti maallistuneet seurakuntanuoret, jotka peruskoulussa tai lukiossa majailivat tietokoneluokassa collegepaidoissa ja verkkareissa. Ne, joille mikään colajuoma ei olisi ollut "liian hapokasta". Naapurikorttelin baari olisi heille liian pelottava, koska siellä on tummemmat seinät ja asiakkaina aikuisia ihmisiä. Täällä voi kokea turvallisen regression ja mennä takaisin lapsuuden liikuntatunneille. Jos Trickshotin pitkältä baaritiskiltä hakisi uimahallin pukuhuoneen lokeron avaimet, kukaan ei ihmettelisi. Missä on nuotiokitara, missä Jeesus?

Yleistä aneemisuutta alleviivaa taustan hevipainotteinen soundtrack. Bon Jovista Red Hot Chili Peppersin kultakaudelle. Kasarista varhaiseen ysäriin. Venynyttä, vanutettua rokkia, joka maistuu yhtä hekumalliselta kuin tämä Sinebrychoffin valmistama esanssilitkusiideri. "Nyt tehdään ylistys!" Seuraava ovi vie Saalem-seurakunnan mukana kadotukseen. Hurskas kurjuus.

Rytmissä kaikki on edelleen niin kuin ennenkin. Tästä baarista on turha enää ikinä raportoida. Kate Bush -kausi on näköjään edelleen päällä. Ei mitään vikaa siinä. Toisten onnettomat parisuhteet ovat joka pöydässä puheenaiheena.